Yleistä oikomishoidosta

Syy oikomishoidon tarpeeseen on usein purentahäiriö, joka vo haitata hampaiston normaalia kehitystä ja toimintaa. Purentavirheen tärkein aiheuttaja on perintötekijöissä, mutta myös muut tekijät, kuten pitkäaikainen peukalon imeminen lapsuudessa, suuret kita- tai nielurisat tai hampaiden menetykset, voivat johtaa oikomishoidon tarpeeseen.

Virheellinen purenta voi aiheuttaa pään ja kasvojen kiputiloja sekä estää kunnollisen pureskelun, ja ahtautunut hammaskaari on vaikeampi puhdistaa. Virheellinen purenta vaikuttaa usein myös haitallisesti ulkonäköön.

Oikomishoitoa voidaan tehdä jo alle kouluikäisille, jolloin hoidon syynä on esimerkiksi alaleuan ohjautuminen sivullepäin hampaita yhteenpurtaessa. Tavallisimmin hoito tehdään 9-12 vuoden iässä, jolloin leukojen kasvuun voidaan vielä vaikuttaa. 

Ikä ei kuitenkaan ole oikomishoidon este – myös aikuisten hampaita voidaan ja kannattaa oikoa ja aikuiset hakeutuvatkin yhä useammin oikomishoitoihin.

Oikomiskojeet

Oikomiskojeet ovat joko irrotettavia tai kiinteitä. Roylla suurin osa oikomishoidoista tehdään irroitettavilla oikomiskalvoilla.

Lapsi pitää kädessään oikomiskalvoa

Irroitettava koje tehdään muovista ja sen voi ottaa ruokailun ajaksi tai puhdistusta varten pois suusta. Lue lisää irrotettavasta Invisalign-kojeesta täällä.

Suomessa useimmiten käytetään kuitenkin kiinteitä kojeita, joissa hampaita siirretään joustavan kaarilangan ja siihen kiinnitettävien kumilenkkien tai jousien avulla. Lue lisää kiinteästä Damon-tekniikasta täällä.

Yleisesti käytetty oikomiskoje Suomessa on myös niskaveto, jossa yläleuan kasvua pyritään ohjaamaan taakse niskan takaa kiertävän kumivedon ja hampaisiin kiinnitettävien renkaiden avulla. Tämä tekniikka on yleisimmin käytössä kasvuikäisillä. 

Hoidon kesto

Lapsilla oikomishoito kestää yleensä muutaman vuoden sen nivoutuessa leukojen kasvuun ja pysyvien hampaiden puhkeamiseen. Aikuisilla voi jonkin yksittäisen hampaan asennon korjaus kestää vain muutamia kuukausia, mutta laaja hoito voi kestää parikin vuotta. Aikataulun määrää hoidon vaativuus sekä hampaiden liikkumisvauhti luussa; juurta ei voi siirtää nopeammin kuin luun solut sallivat. Jos hammasta yritetään siirtää liian nopeasti, hampaan näkyvä kruunuosa kallistuu vinoon asentoon, koska juuren ympärillä oleva luu ei ehdi muovautua riittävästi sen samanaikaiseen siirtymiseen.

Hoitoa seuraa yleensä ylläpitovaihe, jotta siirretyt hampaat eivät palautuisi takaisin. Tämä tehdään joko irrotettavalla muovilevyllä tai hampaiden taakse liimatulla teräslangalla.

Vaikeita purentavirheitä ei pystytä hoitamaan pelkällä oikomishoidolla. Tällöin täytyy hampaiden siirron lisäksi leikata joko ala- tai yläleuka uuteen asentoon.

Oikomisen asiantuntija

Oikoja on hampaiden suoristamisen asiantuntija, joka yhdistää työssään tietoa, teknologiaa ja luovuutta.

Oikomisessa hampaita pyritään siirtämään esteettisesti ja purennallisesti hyvään lopputulokseen. Oikominen on biologinen tapahtuma, jossa hammas pyrkii siirtymään, kun siihen tulee jatkuva kevyt voima samaan suuntaan. Tämä jatkuva voima voidaan saada kaarilangoista tai oikomiskalvoista.  Raudoilla voiman antava metallikaari kiinnitetään hampaaseen braketin avulla. Kalvo-oikomisessa kalvo antaa voiman ja muutama ns. otepinta hampaan pinnalla varmistaa hampaan siirtymisen haluttuun suuntaan. 

Koska oikominen ei ole mekaaninen siirto vaan biologinen prosessi, on yksilöllisiä eroja siinä miten paljon ja nopeasti hampaat voivat siirtyä. Joskus, onneksi melko harvoin, yksittäinen hammas ei siirry lainkaan (ankyloosi) tai hyvin hitaasti. Oikominen myös tarvitsee riittävästi muovautuvaa luuta, jonka sisällä hammas voi siirtyä. 

Kukaan ei ole täysin symmetrinen ja näin myös hampaat ovat hieman eri kokoisia ja muotoisia oikealla ja vasemmalla.

Oikomisen lopputulos säilyy varmemmin, jos hoidon tuloksena saadaan aikaiseksi tasaiset purentakontaktit taka-alueella purupinnoilla ja edessä hampaiden suulaenpuoleisilla pinnoilla. Tämän takia oikoja korjaa sekä purentaa, että hampaiden ulkonäköä.

Kalvon muoto antaa suunnan ja voiman, jolla ohjataan hammasta haluttuun suuntaan. Kalvo on alussa hieman epäsopiva, mikä aiheuttaa painetta hampaaseen, jolloin hammas pyrkii siirtymään. Tavallisesti noin viikon kuluttua hammas on siirtynyt kalvossa passiiviseen kohtaan ja voidaan ottaa käyttöön seuraava kalvo, joka taas antaa uuden voiman edelleen siirtämään hammasta. 

Jos kalvoja pidetään liian vähän tai vaihdetaan liian nopeasti luun muovautumiseen nähden, kruunuosa eli hampaan näkyvä osa siirtyy, mutta juuri ei vielä ehdi siirtyä riittävästi. Silloin kalvo alkaa sopimaan hampaaseen huonommin, mikä hidastaa oikomista tai hammas hieman kallistuu, koska juuri ei ehdi seurata mukana. Oikojan kontrollissa arvioidaan myös oikea yksilöllinen hampaiden siirtymisen nopeus ja sopiva kalvojen vaihtoväli. 

Aikuisilla luun kasvu hieman hidastuu (noin 1% vuodessa) ja samalla muotoutuvan luun määrä hieman kaventuu. Tämä ei estä oikomishoitoa, mutta voi rajoittaa kuinka paljon tai kuinka nopeasti hampaita voi siirtää.

Kasvuikäisillä hampaan siirtyminen on nopeinta ja hampaita voi myös siirtää enemmän, koska luussa on enemmän kasvua.

Oikominen kalvoilla on kuin ajaisit autolla loivaa ylämäkeä. Kalvojen vaihto on moottori, joka pitää yllä jatkuvaa liikettä. Jos kalvot eivät ole käytössä, hammas ei pysähdy paikoilleen vaan alkaa hitaasti mennä takaisin aiemmalle paikalleen. Tämän takia, jos hoitoon tulee tauko, otetaan aluksi käyttöön hieman vanhempi kalvo, jotta se istuisi hyvin paikalleen ennen siirtymistä seuraavaan. Samoin oikomisen jälkeen tarvitaan aina tuki eli retentio (kuten käsijarru), jotta palautuminen olisi mahdollisimman vähäistä.